Yhdistyksen säännöt
Tutustuthan alla listattuihin sääntöihin ennen jäseneksi liittymistä.
Yleistä
1§
Yhdistyksen nimi on Tarton Suomalaiset Lääketieteen Opiskelijat ry, ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen asioimis- ja pöytäkirjakieli on suomi. Näissä säännöissä Tarton Suomalaiset Lääketieteen Opiskelijat ry:stä käytetään nimitystä yhdistys.
2§
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Virossa lääketiedettä tai hammaslääketiedettä opiskelevien Suomen kansalaisten aatteellisena yhdyssiteenä ja valvoa jäsentensä yleisiä, yhteisiä etuja opinnoissa ja ammatillisissa asioissa, kasvattaa jäsenissään ammatillista vastuuntuntoa, ja osaltaan edesauttaa lääkäripiirien kollegiaalisen yhtenäisyyden säilymistä.
3§
Toteuttaakseen tätä tarkoitusta yhdistys ylläpitää kosketusta eri yliopistoissa opiskelevien jäsentensä kesken samoin kuin kotimaan piireihin, järjestämällä kokouksia, juhlia, informaatio- ja keskustelutilaisuuksia.
Yhdistyksen jäsenet
4§
Jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi on oikeutettu pääsemään suomalainen lääketieteen tai hammaslääketieteen opiskelija, joka opiskelee Viron yliopistossa tai korkeakoulussa. Lääketieteen opiskelijat voivat kuulua edelleen Suomen Medisiinariliittoon.
Lisäksi kannatusjäseniksi ovat oikeutettuja ne valmistuneet lääkärit ja hammaslääkärit, jotka ovat opiskelleet Virossa. Yhdistyksen liitännäisjäseneksi voidaan hyväksyä muualla ulkomailla lääketiedettä tai hammaslääketiedettä opiskelevat suomalaiset, jotka ovat vailla suomalaista etujärjestöä, vaikka aikovatkin harjoittaa ammattiaan Suomessa. Yhdistyksen toimintajäseniksi voidaan hyväksyä muita kuin Suomen kansalaisia jos nämä opiskelevat Tartossa lääketiedettä.
Ainoastaan yhdistyksen varsinaisilla jäsenillä on äänioikeus yhdistyksen kokouksissa. Yhdistyksen jäsenet ovat velvollisia suorittamaan yhdistykselle jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää yhdistyksen kevätkokous. Rahastonhoitaja lähettää muistutuksen eräpäivän jälkeen maksamattomista jäsenmaksuista.
Mikäli jäsen ei yhden kuukauden sisällä muistuttamisesta ole maksanut jäsenmaksuaan, voi hallitus tilapäisesti erottaa jäsenen. Mikäli jäsen esittää todistuksen yhden kuukauden kuluessa muistutuksesta suoritetusta jäsenmaksusta, tilapäinen erottaminen ei ole perusteltua, vaikka maksu ei vielä ole/näy kandiseuran tilillä.
Tilapäinen erottaminen kestää enimmillään kuusi kuukautta. Tilapäisen erottamisen aikana erotettuun henkilöön suhtaudutaan, kuten määräaikaisesti erotettuun henkilöön (kohta 4.3.) Mikäli jäsenmaksu on maksamatta kuusi kuukautta muistutuksen jälkeen, yhdistyksen kokous voi erottaa henkilön pysyvästi kandiseurasta.
4.1§
Kuka tahansa kandiseuran jäsen voi esittää hallitukselle rikkomuksen ja sen tekijän, jolle haluaa ehdottaa rangaistusta. Esittäjä tuo asian tiedoksi omalla nimellään, joka jää ainoastaan hallituksen tietoon. Hallitus voi päättää nuhdella jäsentä, tai esittää yhdistyksen kokoukselle jäsenen määräaikaista tai lopullista erottamista. Hallitus voi myös päättää, ettei rangaistukselle ole tarvetta.
4.2§
Hallitus voi virallisesti päättää nuhdella sääntöjä vastaan rikkonutta jäsentä hallituksen kokouksessa. Nuhdeltava ja muut kuin hallituksen jäsenet eivät saa olla läsnä nuhtelua koskevan pykälän käsittelyn aikana. Nuhtelun suorittaa hallituksen puheenjohtaja, tai tämän ollessa estynyt varapuheenjohtaja, toisen hallituksen jäsenen (ensisijaisesti varapuheenjohtajan tai sihteerin) läsnä ollessa todistajana. Nuhteeseen on suhtauduttava vakavasti. Mikäli jäsen syyllistyy samaan tai muuhun vakavaan rikkomukseen uudestaan virallisen nuhtelun saatuaan, on hallituksen aiheellista rangaista häntä ankarammalla rangaistuksella. Nuhtelu kirjataan pöytäkirjaan. Nuhdeltavan nimi on salassa pidettävää tietoa.
4.3§
Määräaikainen erottaminen: Määräaikainen erottaminen on ankarin rangaistus, joka voidaan antaa jäsenelle ennen kandiseurasta kokonaan erottamista. Rangaistuksen kesto on kahdesta viikosta kuuteen kuukauteen. Riittävänä syynä määräaikaiseen erottamiseen nähdään toistuva sääntöjen rikkominen nuhtelusta huolimatta, tai erityisen vakava rikkomus. Jo maksettua jäsenmaksua ei palauteta määräaikaisen erottamisen ajalta. Mikäli määräaikaisesti erotettu henkilö haluaa rangaistuksen jälkeen jatkaa TaSLO:n jäsenenä, hän maksaa tarvittaessa jäsenmaksun koko vuodelta. Rangaistusaikana ei saa osallistua TaSLO:n tilaisuuksiin. Rangaistusajaksi jäsenen tulee palauttaa kandiseuran kaikki sille kuuluvat tavarat. Jos rangaistava on syyllistynyt taloudellista vahinkoa aiheuttaneeseen rikkomukseen, voidaan tämä määrätä myös korvaamaan vahinko. Hallitus määrää määräaikaisesta erottamisesta sekä sen kestosta erillisessä hallituksen kokouksessa, jossa rangaistavalla on oikeus olla paikalla. Määräaikaiseen erottamiseen voidaan päätyä, mikäli hallituksen jäsenistä 2/3 on sen kannalla. Kokous ei ole avoin muulle jäsenistölle.
4.4§
Erottaminen: Riittävänä syynä erottamiseen voidaan pitää poikkeuksellisen ankaraa rikkomusta, jäsenen ilmeistä sopimattomuutta kandiseuran jäseneksi tai jäsenmaksujen maksamatta jättämistä kuuden kuukauden ajalta. Kuusi kuukautta tilapäisesti erotettuna ollut jäsen erotetaan automaattisesti kandiseurasta. Erotetun jäsenen tulee palauttaa kaikki kandiseuran omaisuus. Kandiseurasta kerran erotettua henkilöä ei oteta uudelleen jäseneksi. Erottamisesta päättää yhdistyksen kokous asianomaista jäsentä kyseisessä kokouksessa kuultuaan. Jäsen voidaan erottaa myös siinä tapauksessa, että tämä jättää käyttämättä oikeuden tulla kuulluksi ilman pätevää syytä. Jäsenen erottamiseen voidaan päätyä, mikäli 2/3 yhdistyksen kokouksen osallistujista on sen kannalla. Erottamisesta äänestämiseen ei voi osallistua valtakirjalla. Tarvittaessa erottamisen käsittelemiseksi kutsutaan koolle ylimääräinen yhdistyksen kokous. Jäsenmaksun maksamatta jättäminen kuuden kuukauden ajalta rahastonhoitajan lähettämän muistutuksen jälkeen katsotaan riittäväksi syyksi jäsenen erottamiseen. Jäsen voidaan erottaa tämän omasta tahdosta kirjallisen pyynnön perusteella tai hallituksen yksimielisellä päätöksellä. Tässä tapauksessa erottamisesta voi päättää hallituksen kokous.
5§
Yhdistys voi kutsua kunniajäsenekseen henkilön, joka huomattavalla tavalla on tukenut yhdistyksen toimintaa, tai jolle yhdistys muuten haluaa osoittaa kunnioitustaan. Kunniajäseneksi kutsumisesta päättää yhdistyksen kokous. Kunniajäsenillä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta eikä äänioikeutta.
Yhdistyksen toiminta
6§
Yhdistyksen nimen on oikeutettu kirjoittamaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, yhdistyksen asiamies tai rahastonhoitaja.
7§
Yhdistyksellä tulee olla sen kotipaikkakunnalla asiamies, jonka ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen.
8§
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kuusi ja enintään kymmenen muuta jäsentä. Puheenjohtajan ja hallituksen muut jäsenet valitsee yhdistyksen syyskokous vuodeksi kerrallaan. Hallitus voi ottaa yhdistyksen asioita hoitamaan asiamiehen yhdistyksen ulkopuolelta ja valita väliaikaisia toimihenkilöitä sekä asettaa avukseen toimikuntia. Jos asiamies ei ole hallituksen jäsen, on hänellä läsnäolo-oikeus kokouksissa. Hallitus ei voi itse erottaa omia jäseniään tai täydentää itseään. Hallitus voi esittää yhdistyksen kokoukselle hallituksen jäsenen erottamista, mikäli tämä on menettelyillään huomattavasti vahingoittanut yhdistystä, on jatkuvasti estynyt osallistumasta hallituksen toimintaan tai on huomattavasti vaikeuttanut muiden jäsenten toimintaa. Erottamisesta päättää yhdistyksen kokous asianomaista hallituksen jäsentä kuultuaan. Hallituksen jäsen voidaan myös erottaa siinä tapauksessa, että tämä jättää käyttämättä oikeuden tulla kuulluksi ilman pätevää syytä. Hallituksen jäsenen erottamisesta päättää yhdistyksen kokous ja 2/3 annetuista äänistä on kannatettava erottamista. Hallituksen jäsen voi itse erota hallituksesta ilmoittamalla siitä hallitukselle. Jos yksi jäsen eroaa ja jäljelle olevat jäsenet muodostavat vielä päätösvaltaisen hallituksen voi yhdistys toimia näin seuraavaan hallituksenvalintakokoukseen saakka. Jos koko hallitus eroaa on hallituksen huolehdittava yhdistyksen kokouksen koollekutsumisesta, jotta voidaan valita uusi hallitus.
9§
Hallitus on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme hallituksenjäsentä on läsnä hallituksen kokouksessa.
10§
Hallituksen kutsuu kokoon puheenjohtaja tarpeen vaatiessa, vähintään kaksi vuorokautta ennen kokousta, tai milloin vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä kirjallisesti syyn ilmoittaen puheenjohtajalta anoo. Viimeksi mainitussa tapauksessa pidettäköön kokous kymmenen vuorokauden kuluessa anomuksen jättämisestä. Hallitus voi tehdä päätöksiä myös puhelinkokouksessa, sähköpostilla taikka sellaista sopivaksi katsomaansa viestintä käyttäen, joka mahdollistaa hallituksen jäsenten yhteydenpidon päätöksenteon aikana.
11§
Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi alkaa tammikuun ensimmäisenä päivänä ja päättyy seuraavan joulukuun viimeisenä päivänä.
12§
Yhdistyksen tilejä ja hallintoa tarkastamaan valitsee yhdistyksen syyskokous vuodeksi kerrallaan joko ulkopuolisen tahon, tai kaksi yhdistyksen jäsentä, jotka tekevät toiminnantarkastuksen.
13§
Yhdistyksellä on oikeus omistaa irtainta, kiinteää ja aineetonta omaisuutta sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja avustuksia. Tarvittaessa yhdistyksen hallitus voi tehdä talouteen liittyviä ratkaisuja yhdistyksen tavoitteiden ja pitkäjänteisen taloudellisen vakavaraisuuden turvaamiseksi.
14§
Yhdistyksen sääntöihin tehtävän muutoksen tai yhdistyksen purkamista koskevan ehdotuksen on saatava kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Asia on kokoon kutsuttaessa mainittava.
15§
Yhdistyksen purkautuessa joutuvat sen varat, mikäli niistä ei luovuttaja ole toisin määrännyt, käytettäväksi lääketiedettä edistävään tarkoitukseen.
Yhdistyksen kokoukset
16§
Yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttävät yhdistyksen kokoukset. Yhdistys pitää kaksi varsinaista kokousta vuosittain. Yhdistys on kutsuttava koolle syyskokoukseen ja kevätkokoukseen sekä ylimääräiseen kokoukseen, milloin hallitus sen katsoo tarpeelliseksi, tai milloin yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää. Viimeksi mainitussa tapauksessa pidettäköön kokous kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa anomuksen jättämisestä. Yhdistyksen syyskokouksen, kevätkokouksen, ja ylimääräiset kokoukset kutsuu koolle yhdistyksen hallitus, ja kutsu on julkaistava kaksi viikkoa ennen kokousta yhdistyksen sähköpostilistalla sekä yliopiston ilmoitustauluilla.
17§
Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen silloin, kun se on sääntöjen mukaan kutsuttu koolle.
18§
Yhdistyksen syyskokous pidetään loka-marraskuun aikana ja kevätkokous huhti-toukokuussa hallituksen tarkemmin määräämässä paikassa ja määräämänä ajankohtana. Olosuhteiden niin vaatiessa yhdistyksen kokous voidaan järjestää myös etäkokouksena.
19§
Yhdistyksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja avaa yhdistyksen kokouksen ja johtaa siinä puhetta, kunnes kokoukselle on valittu puheenjohtaja. Yhdistyksen kokouksen sihteerinä toimii hallituksen sihteeri tai hänen ollessa esteellinen joku kokouksen valitsema henkilö.
20§
Yhdistyksen syyskokouksessa sääntömääräisesti
• valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä hallituksen muut jäsenet.
• valitaan toiminnantarkastajaksi joko ulkopuolinen taho tai kaksi yhdistyksen jäsentä.
• vahvistetaan yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi tilikaudeksi.
​
Yhdistyksen kevätkokouksessa sääntömääräisesti
• esitellään yhdistyksen vuosi- ja tilikertomus, ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös.
• päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle.
• päätetään jäsenmaksujen suuruudesta seuraavalle vuodelle. Päätöstä jäsenmaksujen suuruuden muuttamisesta pitää, jotta se tulisi voimaan, kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa kaikista äänestyksessä annetuista äänistä.
Äänestystä vaativissa kohdissa hyväksyttävät äänestysmenetelmät ovat avoin käsiäänestys ja suljettu lippuäänestys. Tarvittaessa äänestys voidaan tehdä sähköisesti. Yhdistyksen kokous päättää äänestyksen menettelytavoista.
Sääntömääräisiä asioita ei voida siirtää seuraavaan yhdistyksen kokoukseen, ellei asiasta vallitse yksimielisyys.
Näiden asioiden lisäksi yhdistyksen varsinainen kokous voi päättää hallituksen tai yhdistyksen jäsenen sille esittämistä muista asioista. Asiat, joita ei ole mainittu kokouskutsussa, on kuitenkin keskustelun jälkeen siirrettävä seuraavaan varsinaiseen tai ylimääräiseen yhdistyksen kokoukseen.
Ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa käsitellään ne asiat, mitä varten se on kutsuttu koolle.
21§
Jokaisella varsinaisella jäsenellä on kokouksessa päätöstä tehtäessä yksi ääni. Muilla kuin varsinaisilla jäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Valtakirjojen käyttö on sallittu ja yhdistyksen varsinainen jäsen saa käyttää äänioikeuttaan yhdistyksen kokouksessa valtuuttamansa edustajan (varsinainen jäsen) kautta. Yksi varsinainen jäsen voi edustaa valtakirjalla yhden varsinaisen jäsenen puolesta sääntömääräisessä kokouksessa.
Päätöstä tehtäessä äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa. Hallituksen jäsen on esteellinen äänestettäessä tilitarkastajan valinnasta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta tai vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa.
Hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö ei myöskään saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa.
22§
Yhdistyksen kokouksessa pidetään päätöspöytäkirjaa, jonka kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat sekä kaksi kokouksessa läsnä ollutta yhdistyksen jäsentä tarkastavat ja todistavat oikeaksi. Pöytäkirjan jäljennös on lähetettävä jäsenille mahdollisimman pian kokouksen jälkeen.